Kirjeitä keskeneräisyydestä 4

Miksi kärsimme? Kärsimys on osa ihmisen elämää. Kärsimme, koska meistä on tulossa se, mikä olemme. Kärsimys on tietoisuuden kaipuuta. Kaipuu täyttyy kun rakkaus astuu peliin. Kaipuun voi täyttää ainoastaan rakkaus, joka ilmenee ihmisten teoissa myötätuntona toisia tai itseä kohtaan. Kärsimys on elämää. Me kärsimme kivuista, vaivoista, hengellisistä, fyysisistä sellaisista, tai jopa sosiaalisesti. Kärsimys lakkaa, kun suhde siihen muuttuu.

Mutta suhteen muuttaminen ei ole helppoa.


Suhteen muuttaminen tapahtuu itsenäistymisen kautta. Me itsenäistymme omasta tahdosta, omaan vapauteen ja vastuuseen. Kun täytämme vastuun, olemme vapaita, kun olemme vapaita, täytämme vastuuta. Suhde muuttuu, kun elämä alkaa kannatella itseään muutoksen tilassa. Muutos on tila, joka on luonnollinen tila. Elämä muuttuu, jos emme jarruta tai estä muutosta. Muutoksen jarruttaminen tai estäminen aiheuttaa kärsimystä, siinä missä muutoksen pakottaminenkin. Kärsimys on tietoisuuden avaamista. Avaamista tietä sydämeen ja sen ilolle ja myötätunnolle. Koska kärsimme, meidän on oltava myötätuntoisia itseämme kohtaan, toisiamme kohtaan. Aletaan siis tutkia niitä teitä, joilla rakkaus palvelee. Aloitetaan itsestämme. Mitä juuri nyt kaipaan,

mitä toivon

ja tahdon.

Kun löydämme elämäämme tarkoituksen, tien, ja totuuden, alamme vapautua kärsimyksestä, niin että suhde siihen muuttuu.


18 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki