Mitä on rakkaus?

Sakeassa metsässä, keskellä sitä, kasvaa auringonvalossa,

sen säteissä, jotka kiilaavat lehtien lävitse, kaunis kukka. Tuo kukka on ollut siinä jonkun aikaa. Se on kasvanut täyteen mittaansa. Tuo kukka on omalla tavallaan hyvin mystinen, mutta silti kirjaimellisesti

käsinkosketeltava. Miksi se sitten on mystinen? Koska se sisältää opetuksen rakkaudesta. Kukan ympärillä pörrää, häärii ja pyörii kaikenlaisia lentäviä hyönteisiä. Toiset toteuttavat tarkoitustaan, toiset ovat silkan uteliaita.

Kukka antaa tuoksunsa kaikille, ketkä sen lähellä ovat.

Se ei erittele, se ei sulje pois, tai anna erityistä lupaa. Se jakaa rakkautta pyyteettömästi olemalla oma itsensä. Kukan ei tarvitse teeskennellä olevansa jotain muuta,

ja se kelpaa täydellisesti kaikille vieraille. Ja jos se ei kelpaa,

se ei ole siitä moksiskaan. Kukka antaa tuoksunsa tekemättä mitään,

se antaa rakkautta olemalla oma itsensä.

Eikä se arvioi omaa rakkauttaan,

ei se arvioi itseään,

tuomitse itseään,

se elää luonnon armossa. Ja jonakin päivänä se lakkaa olemasta kukka,

siitä tulee osa luonnon kiertokulkua. Siihen asti se on toteuttanut tarkoitustaan,

rakkautta.