Olkaa te niitä, joita itse kohtaatte.

10/3/2016

Ystävät, ohikulkijat ja kaikki te joita kohtaamme.

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olkaa te niitä, jotka huomaatte hyvän meissä,
vaikka se olisi vain epäonnistunut yritys ymmärtää itseänne.
Olkaa te niitä, joita pudotuksemme maahan ei saa pois päin kääntymään.
Olkaa te niitä, joita me tunnollisina emme yrittäisi enää miellyttää.

Sillä hyvässä me kasvamme.

Olkaa te niitä, joilla ei ole valtaa.
Mutta jotka kuitenkin puhuvat rakkaudesta käsin,
jotka antavat kiitollisuudesta,
koska ovat myös itse tulleet autetuiksi.

Olkaa te niitä, jotka pelkäävät,
mutta vain siksi, että pelko avaisi aistit:
Että olisitte niitä, jotka kuulisivat, vaikka emme puhuisi.
Näkisitte vaikka emme liikkuisi.

Sillä jokin meissä on yhä elävää, vaikkakin rikkonaista.

Olkaa te niitä, jotka ymmärrätte meitä, tietämättä meistä mitään.
Olkaa te niitä, joille rakkaus on vain sana,
sydän vain symboli.
Joiden puhe antaa maan jalkojemme alle,
eikä veisi sitä pois.

Sillä juuri maata me tarvitsemme.

Olkaa te niitä, jotka pysähtyvät,
koska ei olisi muuta kuin kaipaus tulla kohdatuksi.
Koska ei olisi aikaa kiirettä varten,
vaan toistemme vuoksi.

Niitä, joiden siipien alla voi kertoa kaiken.
Ei syyllisyyden, eikä häpeän tunnosta,
vaan nähdäksemme miten kauneus asustaa yhä meissä kaikissa.

Olkaa te niitä, jotka kokevat aidosti ja rehellisesti.
Niitä, joiden omat tunteet ja ajatukset eivät olisi auttamisen esteenä.
Olkaa te niitä, jotka antavat tuntea.
Niitä, jotka ovat yhteydessä omiin tunteisiinsa.

Sillä juuri haudatut tunteemme kaipaavat tulla esiin.

Niitä, jotka ymmärtävät ettei tuomitseminen aja syyllisyyttä pois,
eikä syyttäminen vapauta tuomiosta.
Olkaa te niitä, jotka tietävät,
sillä jokainen meistä
on jo syntyessään kuolemaansa tuomittu.

Sillä juuri häpeästä kehomme pyrkii vapaaksi.

Olkaa te niitä, joita me emme ole.
Olkaa te niitä, joita me voimme joskus olla.
Olkaatte silti mitä voitte.

Niitä, joille outo voi olla omituinen, koska on herkkä ja rikkoutunut.
Tai niitä, joille vahva voi väsyä ja sitkeä voi eksyä.
Olkaa te niitä, jotka tajuavat ja aistivat,
sillä me olemme liikkuneet vain mielemme varassa.

Sillä juuri todellisuudessa me olemme tulleet loukatuiksi
ja loukanneet.

Olkaa te niitä, jotka työssään palvelevat,
koska se on heidän korkein velvollisuutensa.
Niitä, jotka kulkevat kykynsä mukaan,
ja jotka tuntevat rajansa rakkauteen.

Jotka ovat kuitenkin ihmisenä ihmiselle.

Olkaa te niitä, joille teeskentelymme on arpi, jonka vain rakkaus parantaa.
Olkaa te niitä, joille kuoremme on vain kilpi, jonka takana on niin paljon haavoittuvaa.
Olkaa te niitä, joille ihminen voi olla keskeneräinen.
Olkaa te niitä, joille ihminen on vain ihminen.

Rikkonainen tai eheä.

Olkaa te meitä,
jotta me voisimme olla teitä.

Olkaamme
lopulta niin,
että jokaisen sydän
toisi kaiken hyvän
näkyviin.

----

KESKENERÄINEN - RUNOT & AFORISMIT JA KIRJOITUKSET

Please reload

September 30, 2019

Please reload

Viimeisimmät blogit:

Sydän ja piikkilanka

September 30, 2019

1/10
Please reload

Kirjoittajan päivityksiä:
Seuraa: