Pyhää on se, johon mieli ei koske

Aistiminen on länsäoloa. Aistiminen tuo vuorovaikutuksessa näkyville materiaalisen maailman, joka on meille kaikille yhteinen. Täydellinen aistiminen tapahtuu kehon kautta, ilman että mielen tulkinta vääristää havaintoja materialistisesta todellisuudesta ja avaruudellisesta tilasta. Aistiminen on tietoisuutta. Se on tulkitsematonta, vääristelemätöntä ja puhdasta.

Aistiminen ei sisällä arvostelua, tulkintaa tai pyydettä. Aistiminen voi olla epäpuhdasta, kun sitä ohjaa joku näennnäinen mielentulkinta tai vaatimus, jolloin se muuttuu vaistoamiseksi.

Aistiminen tapahtuu muun muassa näkemisen, kuulemisen, haistamisen, sekä koskettamisen kautta tai näiden yhteisvaikutuksesta. Ne ovat kehollisia tuntemuksia.

Aistiminen on usein haasteellista, sillä ihmistä ohjaa usein mielikuvat ja mielihalut. Kirkas ja puhdas aistiminen vaatii tyyntynyttä ja valpasta mieltä, joka ei ole kaaosmainen. Tila, jossa ajatus, siis mieli lakkaa olemasta.

"Pyhää on se, johon mieli ei koske."

 

© Joonas Miettinen 2018 -